PIENI VAIVA  HYVÄ MIELI

Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa. Veripussin täyttyminen kestää vain viidestä kymmeneen minuuttia. Kaikkineen luovutukseen on kuitenkin hyvä varata aikaa puolesta tunnista tuntiin. Jo yhdestä luovutetusta veripussista voi olla apua monelle eri potilaalle. Pienellä vaivalla voi saada hyvän mielen.

Verenluovuttajan tulisi välttää raskaita ja rasvaisia aterioita 2-3 tuntia ennen verenluovutusta. Sen sijaan on suositeltavaa, että luovuttaja joisi tavallista runsaammin ja söisi jotain pientä.

Ennen jokaista luovutusta verenluovuttaja täyttää terveydentilakyselyn, jonka avulla arvoidaan sopivuus verenluovuttajaksi. Luovutettua verta saavan potilaan etu on veripalvelulaisille ykkösasia, mutta tärkeää on myös se, että luovutuksesta ei ole haittaa itse luovuttajalle. Verenluovutukseen ei saa tulla sairaana, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena tai silloin, jos epäilee saaneensa jonkin veriteitse tarttuvan taudin.

Verenluovuttaja ei voi saada luovutuksessa veren kautta tarttuvaa infektiota, koska kaikki verenluovutuksessa käytettävät välineet (neulat, veripussi ja koeputket) ovat kertakäyttöisiä.

 

KUKA VOI LUOVUTTAA VERTA?

Luovutetun veren on oltava turvallista potilaalle. Toisaalta verenluovutuksesta ei saa olla haittaa verenluovuttajalle itselleen. Tästä syystä verenluovuttajan on oltava terve. Verenluovuttajalla ei saa myöskään olla sellaista sairautta, joka voisi aiheuttaa verenluovutuksen yhteydessä tai sen jälkeen hänelle terveydellistä haittaa. Olemme listanneet muutamia yleisimpiä verenluovutukseen vaikuttavia asioita. >> Lue lisää. Alla on myös muutamia verenluovuttajan perusedellytyksiä.

Useimmat lääkekuurit estävät verenluovutuksen. Lääkityksen loputtua verenluovutus on taas mahdollista, kunhan kuurin loppumisesta on kulunut tietty aika, yleisimmin 2 viikkoa. Lue lisää lääkityksen vaikutuksesta verenluovutukseen.

Verenluovuttajan perusedellytykset

• Luovuttajan tulee olla terve.
• Luovuttajan tulee olla 1865-vuotias. Verta voi luovuttaa, kunnes täyttää 66 vuotta.
• Uusi luovuttaja voi olla korkeintaan 59-vuotias. Uudeksi luovuttajaksi katsotaan myös ne henkilöt, jotka ovat luovuttaneet verta edellisen kerran ennen vuotta 1995.
• Veren hemoglobiini tulee olla miehillä 135195 g/l ja naisilla
  125175 g/l.
• Verenluovuttajan tulee painaa vähintään 50 kg.
• Luovuttajan tulee olla asunut Pohjoismaissa viimeisen kolmen kuukauden ajan.
• Luovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä Suomen viranomaisen myöntämällä, kuvallisella henkilötodistuksella. Verenluovuttajakortti ei käy henkilöllisyyden todentamiseen. 
• Luovutuspäivien välissä on oltava naisilla 90 vuorokautta ja miehillä 60 vuorokautta. Naiset voivat luovuttaa verta enintään neljä kertaa vuodessa ja miehet enintään kuusi kertaa vuodessa

 

VERTA SAAVAN POTILAAN TURVALLISUUS ON TÄRKEINTÄ

Verta saavan potilaan kannalta tärkeintä on se, että luovuttaja on terve. Terveydentilakyselyn lisäksi luovuttajan terveyttä tutkitaan verinäytteistä laboratoriotestien avulla.

Luovuttajasta otetaan jokaisen verenluovutuksen yhteydessä verinäyte sormenpäästä sekä kolmeen putkeen verinäytettä. Näistä näytteistä tutkitaan luovuttajan hemoglobiini ja veriryhmä sekä se, onko luovuttajalla veren välityksellä tarttuvia tauteja. Otetuista näytteistä säilytetään ns. arkistonäyte vähintään viisi vuotta. Arkistonäyte tutkitaan, jos esimerkiksi veren turvallisuutta joudutaan arvioimaan uudelleen.

Luovuttajan luvalla hänestä saatetaan tutkia myös muita veren ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä verensiirron sopivuutta ajatellen tietyissä potilasryhmissä. Näitä tutkimuksia varten  luovuttajasta tarvitaan yleensä ylimääräinen verinäyte.

 

YHDESTÄ VERIPUSSISTA APUA MONELLE POTILAALLE

Veripalvelu kerää päivittäin verta noin tuhannelta verenluovuttajalta. Verenotto mitoitetaan vastaamaan sairaaloiden verentarvetta. 

Potilaille ei siirretä luovutettua verta sellaisenaan. Luovutettu veri jatkokäsitellään siten, että veren eri osat erotellaan toisistaan. Yli puolet luovutetusta kokoverestä on verinestettä eli plasmaa, joka sisältää vettä, erilaisia suoloja ja valkuaisaineita. Hieman alle puolet verestä on punasoluja ja noin sadasosa valkosoluja ja verihiutaleita eli trombosyyttejä.

Veren eri osista käytetään nimitystä veren komponentit. Vastaavasti veren eri osien avulla suoritettavista verensiirroista käytetään nimitystä komponenttiterapia. Komponenttiterapiassa yhdestä luovutetusta veripussista voi saada avun moni potilas, kun sairaalat pystyvät siirtämään potilaalle juuri sitä veren osaa, jota hän tarvitsee. Näin hoito tehostuu ja

 

KUKA TARVITSEE VERTA?

Vuosittain noin 50 000 suomalaista saa hoitoa verivalmisteilla. Luovutettu veri jaetaan yleensä aina kolmeen osaan: punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Potilas saa vain sitä veren osaa, jota hän tarvitsee. Kun luovutat verta, autat vakavasti sairasta ihmistä. Luovutettu veri voi pelastaa hengen.

Punasoluja leikkauspotilaille

Punasolut ovat hyvin tärkeitä, sillä ne kuljettavat happea. Luovutetuista punasoluista noin 60 prosenttia käytetään leikkausten yhteydessä. Punasoluja tarvitaan esimerkiksi sydänleikkauksissa ja muissa suurissa leikkauksissa. Lonkkaleikkauksen yhteydessä potilaalle voidaan antaa 25 pussillista punasoluja ja elinsiirtojen yhteydessä jopa kymmeniä pusseja. Punasoluja tarvitaan myös onnettomuuksien uhrien tai synnyttäneiden äitien hoidossa, jos he ovat menettäneet paljon verta.

Punasoluja annetaan myös sellaisille potilaille, joilla on vaikea anemia. Anemia on tavallisesti jonkun toisen sairauden aiheuttama, kuten syöpäpotilailla ja munuaisen vajaatoimintapotilailla. Joskus anemia on pitkäaikaista ja silloin potilas voi saada säännöllisesti punasolusiirtoja.

Verihiutaleita syöpäpotilaille

Verihiutaleet ovat pieniä tumattomia soluja, jotka osallistuvat verenvuotojen tyrehdyttämiseen. Luovutetuista verihiutaleista noin 60 prosenttia annetaan verisyöpää sairastaville potilaille. Verihiutaleita tarvitaan useimmiten voimakkaiden säde- ja solunsalpaajahoitojen aikana, koska syöpähoidot estävät potilaan omia verisoluja kehittymästä normaalisti.

Verihiutaleita voidaan antaa myös suurien verenvuotojen yhteydessä esimerkiksi leikkauspotilaille ja onnettomuuksien uhreille.

Plasmaa leikkauspotilaille ja verenvuototautia sairastaville

Plasma sisältää useita tärkeitä ainesosia: vasta-aineita, hyytymistekijöitä ja muita valkuaisaineita.

Pienten verenvuotojen hoidossa veren nesteosa voidaan yleensä korvata suoneen annettavilla suolaliuoksilla. Isommissa onnettomuuksissa tai leikkauksissa, joissa potilas on menettänyt paljon verta, potilaalle täytyy antaa myös plasmaa.

Plasmaa annetaan tavallisimmin hyytymistekijävajauksen korvaamiseksi. Hyytymistekijävajauksesta kärsiviä potilaita ovat esimerkiksi ne, jotka ovat menettäneet paljon verta tai sairastavat vaikeaa maksasairautta. 

Plasmasta voidaan myös erotella tarpeellisia ainesosia lääkkeiksi. Esimerkiksi verenvuototautia sairastaville henkilöille plasmasta voidaan tiivistää hyytymistekijöitä lääkkeiksi, joiden avulla nämä potilaat voivat elää lähes normaalia elämää.

 

Keskeisimät luvut vuonna 2007

274 686 verenluovutusta
453 463 sairaaloille myytyä verivalmistetta
161 562 verenluovuttajaa
80 potilaalle välitettyä luuydin-, veren kantasolu- tai istukkaverisiirrettä
587 työntekijää
yli 2,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta
liikevaihto 70,4 miljoonaa euroa

( Lähde: www.veripalvelu.fi )